 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|---|
 |
|---|
 |
 |
 |
 |
|
Team Adatza's
Krista Illikainen Pieksämäki, Finland krista.illikainen (at) gmail.com www.springeri.com |
Vasen kuva: Jaana Hakola
|
|
Menimme ensimmäiseen pennuille tarkoitettuun arkitottelevaisuuskoulutukseen heti, kun Ada oli saanut tarvitsemat rokotukset. Huomasin jo ensimmäisessä koulutuksessa, miten paljon Ada nautti yhdessä tekemisestä ja toko oli sille hauska. Adalla on lähes aina päällä tietynlainen tekemisen into ja alatiheiluva häntä, kun sen kanssa jotain touhutaan. Tämä into on aina ilo nähdä kun Ada pääsee rakastamansa tokon pariin :) Huomattuani tapakasvatuskurssin ja pentukurssin jälkeen, että laji on meidän, ei ollut epäilystäkään ettenkö menisi jatkokurssillekin. Samoihin aikoihin järjestettiin tokokurssi Turussa Springerspanielit ry:n puolelta, jonne siis suuntasimme. Pääasiassa meidän toko on perustunut yhdessä puuhaamiseen leikin avulla, mutta olemme myös kokeilleet mm. naksutinta, step-by-step menetelmää ja saalisviettiö. Kun muuten kaikki alkoi olla hallinnassa ja toko into vain kasvoi, tuli kokeiltua Adan kanssa erilaisia epävirallisia tokokisoja, joista lähes kaikki oli 1. tuloksia ja paras ALO 1/192p 1.sija. Ada voitti myös vuonna 2004 Lounais-Suomen Spanielikerhon epävirallisen Atten Aarre tokokisan kiertopalkinnon, siihen oli hieno lopettaa mölliura. Keväällä 2005 käytiin ensimmäisissä virallisissa kisoissa ja Ada sai heti ensimmäisen virallisen ykköstuloksen ALO 1/162p 3.sija :) Avoimeen luokkaan suuntasimme heti ALO ykköstuloksen jälkeen. Hiljaa hyvä tulee ja niin ainakin meidän kohdalla, sillä ohjaajan jännittäminen ja koiran aktiivinen ylikuumeneminen piti opetella hallitsemaan. Tästä ei voi kuin mennä ylöspäin ja Ada sai viimein 10/2007 AVO 1/162,5p. ja oikeuden VOI luokkaan. Aika näyttää miten tapahtuu. Vaikka nyt on kisattu ja kisoja varmasti vielä tulee, emme ota turhia paineita. Toko on alusta asti ollut meille sellainen hauska yhteinen juttu, josta pidämme kiinni :) Täältä löydät koosteen Adan tokohistoriasta! Käydyt kurssit
Olin tutustunut agilityyn jo ensimmäisen koirani kanssa ja koska Adassa vauhtia riitti, halusimme myös tätä kokeilla ehdottomasti. Ada täytettyä vuoden 2003, menimme Adan kanssa agilitynalkeiskurssille opettelemaan alkeita ja esteitä. Ada ihastui heti lajiin ja esteet se oppi tuota pikaa. Harmillista oli se, että agilitykoulutukset ovat sen verran kaupunkien ulkopuolella, että koska meillä ei ollut omaa autoa, eikä enää kyytiä, oli koulutuksissa käynti lähes mahdotonta. Niimpä meille tuli tauko. Vuonna 2007 muutimme, sekä saimme auton :) siitä se riemu repesi ja toi meille takaisin mahdollisuuden agilityyn. Aloitimme agilityn uudestaan 2007 ja käymme tällä hetkellä viikottain jatkoryhmässä ;) Meillä on myös kotona oma 12 kepin puinen pujottelurata, jossa voimme treenata, sekä tarkoituksena on vielä rakentaa hyppyesteitä. Käydyt kurssit
Ensimmäiseen näyttelyyn Ada meni 9 kuukauden iässä ja ensimmäisen vuoden aikana kävimme useammassakin näyttelyssä vähän totuttelemassa. Oli hauska seurata Adan kehittymistä itse, sekä näyttelyssä arvostelujen ja tuomarien mielipiteiden pohjalta. Adan tarina oli, kuin "ruma-ankanpoikanen", josta tuli kaunis ja upea joutsen. Ada oli aivan hurmaava, mutta jalat kasvoivat nopeammin kuin pentu itse ja pentumaiset liikkeet olivat vielä hieman löysät :) Kehittymisen kuitenkin huomasi selvästi sen kasvaessa, kohti aikuisuutta. Ensimmäisessä näyttelyssä (9kk) Adalta toivottiin enemmän massaa ja ryhdikkäimpiä liikkeitä, sekä tuntui, että vähäisen karvan takia Ada oli pelkkää jalkaa. Aikuisena kuitenkin näitä puolia kehuttiin, massaa tuli ja karvaakin kasvoi reilusti. Käymme Adan kanssa 1-3 näyttelyssä vuodessa, mikäli on mahdollista. Näyttelyissä olemme tutustuneet moneen upeaan ihmiseen ja saaneet monita tuttuja. Ada on kuin viini paranee vanhetessaan, joten uskon, että vaikka muu harrastusmaailma vie meitä kovin mukanaan, tullaan jatkossakin näyttelyissä käytyä aina silloin tällöin :)
Adan nenä käy kuin kone ja metsässäkin se nuuskii taukoamatta jälkiä. Oli siis alusta asti selvää, että jäljestystä on päästävä neidin kanssa kokeilemaan. Samalla silmällä pitäin taipumuskokeatta, mutta myös siksi että ehkä tästä voisi tulla uusi hauska lajimme.
Jälkiharjoituksiin Ada pääsi ensimmäisen kerran 4kk iässä ja neito osoittautuikin oikeaksi jälkihirmuksi. Eli aivan ensimmäisistä jäljistä alkaen nenä on toiminut 99%. Tästä syntyikin todellinen jäljesytsinnostus ja kävimme mm. jäniksenjälkiä haistelemassa useaan kertaan. Opettelin myös itse tekemään verijälkiä, joita olen Adalle sitten vetänyt, mutta olemme niitä käyneet haistelemassa epävirallisissa mejäkokeissa. Taipumuskokeen Ada suoritti 13.9.2003, mutta käytännössä Ada osasi sen jo pentuna, kun olimme taipumuskoeharjoituksissa. Tosin, silloin Ada oli vasta 7kk, eikä virallisiin ollut vielä oikeutta osallistua. Kotona harjoittelemme itse verijälkiä, sekä joskus joissain tapahtumissa jäljestystä ja jäniksen laahausjälkeä. Kaupungissa asuessamme tämä laji jäi, mutta nykyään kun asumme maalla on ruvennut minua innostamaan lajin uudelleen virittäminen ja mahdolliset kokeet. Kuva: Ada jäljestämässä "Väiskiä" Spanielinuorisoleirillä.
Adan muiden harrastuksien lisäksi olemme myös kokeilleet kaikenlaista. Vapaa-ajan harrastuksista Adan suosikkeja ovat uiminen ja matkustaminen. Myös leluilla leikkiminen saa aina Adaan vipinää. Match Show on sellainen harrastus, jossa käymme harvakseen. Ada on jo vanha kehäkettu, mutta rakastaa minun kanssani esiintymistä. Junior-Handler on tullut tutuksi Adan kanssa, epävirallisissa kisoissa ollaan kierrelty. Olen myös ollut kouluttamassa ja tuomaroimassa junior-handler kisoissa, mutta nyt oma ikä on ylittynyt niin, ettei enää ole asiaa kisoihin. Koirien esittämistä näyttelyissä olen jatkanut. Koiratanssi tuli kuvioihin spanieliporukassa, koulutuksen ja luennon merkeissä. Tämän myötä tuli kova innostus lajia kohtaan ja olemmekin opetelleet lukuisia temppuja. Kauhiasti tekisi mieli kokeillaa kisoja, mutta niitä on sen verran harvakseen vielä, ettei olle niihin päästy. Flyball lajiin tutustuimme vuonna 2003 Flyball alkeiskurssin muodossa. Ihastuimme totaalisesti lajiin, harmi vain, että tämä on sellainen laji, jota ei vielä kauhiasti ole tarjoalla. Mutta siis todella hauska harrastus! Käydyt kurssit
Englanninspringerspanielin tunnetusti rakastaa työntekemistä ja yhdessä puuhastelua, se vaatii henkisiä ja fyysisiä virikkeitä, joten aktivointi on tärkeä osa sen elämää. Adasta tämän energisyyden ja tekemisen halun huomasin jo varhain, aina valpas, utelias, vilkas, innokas ja tarmokas pentu puuhaili kummallisten asioiden parissa, ratkoi ongelmia, keksi hassuja juttuja ja tutustui kaikkeen. Nykyään tempuista, nenätyöstä, ongelmanratkaisuista ja tasapainoilu jutuista on tullut Adalle oikea super ihana juttu. Temppuja joita Ada osaa » Kieriä ja pyöriä » Leikkiä kuollutta "Kanttuvei" » Kumartaa » Antaa vasenta, oikeaa ja kumpaakin tassua » Pujotella kahdella tavalla jalkojen välistä "Siks Sak & Kasi" » Hypätä käden yli » Hypätä renkaana olevien käsien lävitse » Haukkua käskystä "sano" » Seisoa takajaloillaan "Kurre" » Noutaa erilaisia esineitä/asioita "Nouda & Käteen" Kantaa esineitä/asioita » Peruuttaa kauemmas "Peru" » Ottaa kiinni "Koppi" » Näytä käskystä nenällä jotain sormea "näytä peukku, näytä..." » Vilkuttaa tassulla "Vilkuta" » Hypätä käskystä erilaisille tasanteille |
Oikea ja vasen kuva: 
